Akavan mielestä hallituksen on luovuttava kielikokeilusta, jolla muutettaisiin toisen kotimaisen kielen opiskelu vapaaehtoiseksi.

Keskusjärjestö katsoo, että kokeilulla ei saavuteta hallituksen tavoitetta kieltenopiskelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta, joka on sinällään kannatettavaa. Tutkimusten valossa kokeilu saattaa johtaa jopa päinvastaiseen kehitykseen.

Suomi on kielellisesti moninaistunut. Silti noin 90 prosenttia oppilaista valitsee englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Samalla muiden valinnaisten ja vapaaehtoisten kielten opiskelu on vähentynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Opetushallituksen mukaan noin 80 prosenttia peruskoululaisista opiskelee vain kahta pakollista kieltä ja ainoastaan joka viides oppilas opiskelee kolmea vierasta kieltä.

”Monipuolinen kielitaito tukee työuraa ja on osa yleissivistystä. Toisen kotimaisen kielen osaaminen on välttämätöntä kaksikielisessä Suomessa muun muassa jatko-opinnoissa menestymisen ja virkaan valituksi tulemisen kannalta. Poisvalintojen sijaan oppilaita pitää kannustaa ja antaa mahdollisuus opiskella yhä useampia kieliä jo varhaisessa vaiheessa”, sanoo Akavan asiantuntija Miika Sahamies tiedotteessa.

Akava painottaa, että valinnaisuuden lisääminen kielten opiskelussa ei aiempien kokemusten valossa johda kielipääoman monipuolistumiseen. Esimerkiksi toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa ei ole johtanut kieltenopiskelun monipuolistumiseen lukiossa, vaan päinvastaisesti kieltenopiskelun vähenemiseen

”Kielikokeilussa opiskelijoiden valinnanvapaus rajoittuisi vain opetuksen järjestäjän tarjoamiin kieliin, jotka yhä useammassa kunnassa ovat pelkkiä pakollisia kieliä. Kustannusten karsimiseksi moni kunta on päättänyt kasvattaa vapaaehtoisten kielten aloittavien ryhmien vähimmäiskokoa. Tämä on etenkin pienissä kouluissa johtanut siihen, ettei ryhmiä synny. Todellinen valinnanvapaus edellyttäisi, että opetuksen järjestäjillä olisi tarpeeksi resursseja sekä osaavaa opetushenkilökuntaa monipuolisen kielivalikoiman tarjoamiseksi.”

Akava ei kannata kielikokeilua, koska se saattaisi lisätä sosioekonomisesta asemasta johtuvia eroja koulutuksessa.

”Kielikokeilun vaarana on, että toisen asteen tai korkea-asteen opinnoissa vaadittava toisen kotimaisen kielen osaamisen hankkiminen saattaisi jäädä oppilaan tai opiskelijan vastuulle ja mahdollisesti hänen itsensä kustannettavakseen. Kokeilu ei myöskään turvaa suomen- ja ruotsinkielisten yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia.”

Kuva: Carlotta Wasteson