Tutkijakoulutettavat muuttavat pois Suomesta – Professoriliitto vaatii toimenpiteitä

Professoriliiton puheenjohtaja Kaarlo Hämeri. (Kuva: Professoriliitto)
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat huolissaan Suomen osaamisvaihtotaseesta. Liittojen mukaan Suomi menettää päteviä tutkijoita kiihtyvässä tahdissa ja osaamistase on selvästi miinuksella. 

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä hallitukselta on syytä odottaa ensi viikon puoliväliriihessä toimenpiteitä aivovuodon hidastamiseen. 

Vuonna 2015 maasta lähti yhteensä 375 tutkijakoulutettua ja maahan tuli 156. Osaamistase on miinuksella kaikilla koulutusasteilla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajissa lähtijöitä oli noin tuhat enemmän kuin tulijoita. Liittojen mukaan lähtijät ovat sitä pääomaa, jonka varassa Suomeen pitäisi luoda uutta osaamiseen perustuvaa taloutta ja työpaikkoja. 

Ensi viikolla ilmestyvässä Acatiimi-lehdessä esitettävien tilastojen mukaan vuosien 2005-2015 aikana Suomesta lähti 3124 tutkijakoulutettua. Tulijoita oli 1963, joten nettomaahanmuutto jäi yli tuhat henkilöä miinukselle. Suomi menettää osaajia etenkin niin sanottuihin vahvoihin tiedemaihin – Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Ruotsiin, Saksaan. Myös Norja on kasvattanut suosiotaan viime vuosina.

”Tutkijoiden maastamuuttoa ei ole syytä vähätellä. On hyvä, että moni suuntaa urallaan myös ulkomaille, mutta hälyttävää, jos emme enää pysty tarjoamaan paikkoja ulkomaisille osaajille ja paluumuuttajille. Osaamisvirran suuntaa on siis syytä pohtia vakavasti”, totesi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen liittojen Kevätseminaarin avauspuheenvuorossa. 

”Suomi on viime aikoina menettänyt myös nimekkäitä huippututkijoita. Monet esimerkiksi Ruotsiin muuttaneet professorit kertovat, että uudessa yliopistossa tukipalvelut ovat kunnossa ja professori voi keskittyä tutkimukseen. Suomi tarvitsee nyt menestystarinoita tänne rekrytoiduista huippuosaajista ja tämä on mahdollista ainoastaan satsauksilla laadukkaisiin tutkimusympäristöihin”, sanoi Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.

Liitot katsovat, että yliopisto- ja tutkimusrahoituksen kaventuminen on luonut näköalattomuutta ja vaikuttanut ilmapiiriin. Monilla lähtöajatus on muuttunut lähtöpäätökseksi.

Liitot vaativat, että hallitus kääntää ensi viikon alun kehysriihessä kääntää kelkan tutkimusta ja osaamista arvostavalle uralle – myös konkreettisten rahoituspäätösten muodossa. 

Jo aiemmin julkistetussa kehysriihikannanotossaan Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto painottivat, että mikäli yliopistoja vahvistetaan pääomittamisen kautta, on vaikutuksiin vaadittava mittaluokka vähintään miljardi euroa, sillä toiminnassa näkyvät vain sijoitusten tuotot. Myös Tekesin tutkimusrahaleikkaukset tulee tasapainottaa lisärahoituksella ja Suomen Akatemian kautta jaettavan tutkijalähtöisen perustutkimuksen rahoitusta tulee liittojen mukaan lisätä.