Joka viides 20-24-vuotias mies ei ole Suomessa missään koulutuksessa tai työssä eikä hae töitä (OECD Education at a Glance –vertailu 2016). Luku on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan. STTK:n mukaan kasvu selittyy ennen kaikkea heikolla työllisyystilanteella, joka lisää työttömyyttä ja jota vähäinen koulutustausta edelleen vahvistaa. Järjestö arvioi, että tärkeintä on tehdä muutoksia peruskoulutukseen, jolla luodaan pohja koko myöhemmälle oppimiselle, työmarkkina-asemalle ja ylipäätään tulevaisuuden suunnitelmille.

”Vailla koulutusta ja työpaikkaa olevan nuoren miehen ennuste on heikko. Luvassa on lyhyitä työsuhteita, matalia palkkoja ja terveysongelmia. Millään pienillä korjausliikkeillä asiat eivät kehity toivottuun suuntaan”, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

STTK esittää ratkaisuksi oppivelvollisuusiän nostamista vuodella.

”Se on riittävän suuri ja vaikuttava uudistus, joka kyllä maksaa, mutta maksaa myös itsensä takaisin, kun syrjäytyminen vähenee. Tavoitteena on lisäksi oltava vähintään toisen asteen tutkinto jokaiselle ikäluokalle.”

Poikien ja tyttöjen välillä olevien osaamiserojen vuoksi tarvitaan jatkuvaa koulutusleikkausten sukupuoliarviointia.

”Esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tehdyt leikkaukset heikentävät joillakin alueilla koulutuksen saatavuutta. Saatavuus on jo nyt heikkoa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Samoilla alueilla poikien oppimistulokset ovat kaikkein heikoimpia”, Palola huomauttaa.

Peruskoulun uudistamisen rinnalla tarvitaan kohdennettuja toimia nykyisille, vailla perusasteen tutkintoa oleville nuorille ja työttömille miehille.

”Työttömän osaamisen kehittämisessä erityisen tärkeää miesten kannalta on, että koulutus tavoittaa oikean kohderyhmän, koulutukseen varataan riittävät resurssit ja koulutuksen sisältö on relevanttia työmarkkinoiden näkökulmasta.”

Tasa-arvon edistäminen on STTK:n edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyön kulmakiviä. Viime aikoina julkisessa keskustelussa ovat korostuneet miesten tasa-arvoon liittyvät ongelmat.

”Molempien sukupuolien tasa-arvoa voi lisätä samanaikaisesti, koska taustalla vaikuttavat eri syyt. Naisten tasa-arvoa ja työmarkkina-asemaa parannettaisiin selkeimmin perhevapaauudistuksella”, Palola arvioi tiedotteessa.

Kuva: Liisa Valonen/STTK